SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta

Jaa

SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

”Päätökset ovat arvovalintoja. Hallituksen leikkausten vaikutukset kasautuvat samoille ihmisille ja samoille kotitalouksille lisäten eriarvoisuutta. Laskelmiemme mukaan pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Nämä ovat hurjia lukuja”, summaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

Toisinkin olisi voitu edetä valtiontalouden tasapainottamiseksi, jota väistämättä myös tarvitaan. SOSTE on suhtautunut kriittisesti muun muassa tuloveronkevennysten ajankohtaan, solidaarisuusveron alarajan nostoon sekä olutveron keventämiseen. Valtion verotulojen kasvattamiseksi SOSTE suosisi haitta- ja valmisteverojen kiristämistä ja on jo pitkään esittänyt uuden terveysperusteisen valmisteveron käyttöönottoa, jolla saataisiin helposti vuositasolla kasaan satoja miljoonia euroja.

”Oikeudenmukaisuuden nimissä olemme esittäneet myös tuloverotuksen indeksitarkistuksista luopumista, jos sosiaaliturvan indeksijäädytykset toteutetaan. Tällä toimenpiteellä saataisiin valtiontaloutta vahvistettua yli 600 miljoonalla eurolla”, kertoo Kiukas.

Jo pelkästään tämän tyyppisillä toimilla helpotettaisiin huomattavasti painetta haavoittuvimpien ja heikoimpien toimeentulosta leikkaamiseen.

Hallituksen säästöt kääntyvät menoiksi, jos järjestöjen tuki pienenee

Sosiaali- ja terveysjärjestöt edistävät sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisevät ongelmia sekä vahvistavat kansalaisten osallisuutta. Vuodelle 2027 suunnitellut massiiviset 100 miljoonan euron leikkaukset sote-järjestöjen valtionavustuksiin rampauttaisivat järjestöjen perustyötä ja vaikeuttaisivat ihmisten avun saantia. Kaavaillut leikkaukset ovat osoitus siitä, että hallitus ei tiedä, mitä kaikkea tukea sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat avun ja tuen tarpeessa oleville.

”Joka neljäs euro halutaan ottaa pois järjestöjen työltä. On selvää, että tämän mittakaavan leikkaukset näkyisivät kasvavina sote-menoina ja ihmisten pahoinvointina. Valtionavustustoimintaan liittyvästä parlamentaarisesta sovusta on pidettävä kiinni ja peruttava leikkaukset. Sote-sektorilla on jo muutenkin kova paine saada ihmiset hoidettua ajoissa kuntoon”, painottaa Kiukas.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen 250 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 70 muuta toimijaa. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote

SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.

Sosiaalibarometri 2023: Kelassa palvelu pelaa, mutta etuuksien hakeminen on silti haastavaa13.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreen Sosiaalibarometrin mukaan Kelan esi- ja toimihenkilöt arvioivat lähes yksimielisesti (94 %) asiakkaiden saaman palvelun hyväksi, mutta suhtautuvat kriittisesti etuuksien hakuprosessiin. Melkein puolet (46 %) heistä arvioi, etteivät Kelan lomakkeiden sisällöt ja etuuksia koskevat päätökset ole asiakkaille selkeitä tai ymmärrettäviä. Etuuksia koskevia päätöksiä asiakkaille ymmärrettävinä piti vain neljä kymmenestä (40 %) Kelan vastaajasta, ja ainoastaan hieman yli kolmannes (35 %) heistä arvioi lomakkeiden sisältöjen olevan asiakkaille selkeitä.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye